Suomalaisille yrityksille vastuullisuusraportoinnin pakolliset elementit määräytyvät EU:n Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin ja kansallisen lainsäädännön pohjalta. Pakollisiin elementteihin kuuluvat ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa (ESG), joista raportoidaan ESRS-standardien mukaisesti. Raportoinnin piiriin kuuluvat tietyt kokoluokan yritykset vaiheittain alkaen vuodesta 2024. Raportti on julkaistava osana toimintakertomusta ja tiedot on varmennettava ulkoisesti.
Vastuullisuusraportoinnin merkitys suomalaisille yrityksille
Vastuullisuusraportointi on noussut keskeiseksi osaksi suomalaisten yritysten toimintaa. Pelkkien taloudellisten tunnuslukujen sijaan sidosryhmät edellyttävät nykyään laajaa läpinäkyvyyttä yritysten yhteiskunnallisista ja ympäristövaikutuksista. EU:n tiukentuneet säännökset, erityisesti CSRD-direktiivi, ovat merkittävästi muuttaneet raportointivaatimuksia tehden niistä aiempaa yksityiskohtaisempia ja pakollisia yhä useammalle yritykselle.
Vastuullisuusraportointi ei ole enää vain lakisääteinen velvoite, vaan strateginen työkalu. Hyvin toteutettu vastuullisuusraportointi voi tuoda kilpailuetua, houkutella vastuullisia sijoittajia ja parantaa mainetta. Nykyaikainen talouden ohjaus edellyttää vastuullisuuden integrointia osaksi yritysten toiminnanohjausta ja datanhallintaa.
Yritysten tarvitsee yhdistää talous- ja vastuullisuustiedot kokonaisvaltaisesti, mikä edellyttää toimivia järjestelmiä ja analytiikkatyökaluja. Tämä auttaa tunnistamaan riskejä, havaitsemaan mahdollisuuksia ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä.
Mitkä yritykset ovat velvollisia laatimaan vastuullisuusraportin Suomessa?
Vastuullisuusraportoinnin velvollisuus laajenee merkittävästi Suomessa CSRD-direktiivin myötä. Raportointivelvollisuus koskee ensivaiheessa suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä (PIE), joilla on yli 500 työntekijää. Näitä ovat pörssiyhtiöt, luottolaitokset ja vakuutusyhtiöt, joiden tulee laatia ensimmäiset CSRD-mukaiset raportit tilikaudesta 2024 alkaen (julkaistaan 2025).
Seuraavassa vaiheessa vuodesta 2025 alkaen raportointivelvollisuus laajenee koskemaan kaikkia suuria yhtiöitä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä:
- Taseen loppusumma yli 20 miljoonaa euroa
- Liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa
- Henkilöstöä keskimäärin yli 250
Kolmannessa vaiheessa vuodesta 2026 alkaen raportointivelvollisuus koskee myös pk-yrityksiä, jotka ovat pörssilistattuja (pois lukien mikroyritykset). Muille pk-yrityksille raportointi on vapaaehtoista, mutta niidenkin kannattaa varautua raportointiin, sillä suuret yritykset voivat edellyttää vastuullisuustietoja toimitusketjultaan.
On tärkeää huomioida, että aikataulut viittaavat tilikauteen, jolta raportti laaditaan, ja itse raportti julkaistaan aina seuraavana vuonna.
Mitä tietoja vastuullisuusraportin tulee sisältää uusien EU-säädösten mukaan?
Vastuullisuusraportin tulee sisältää kattavat tiedot yrityksen toiminnan ympäristö-, sosiaali- ja hallintovaikutuksista ESRS-standardien mukaisesti. Raportointi jakautuu kolmeen pääalueeseen:
Ympäristövastuu sisältää ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen, saastumisen ehkäisyn, vesivarojen ja merivarojen suojelun, kiertotalouden sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelun. Yritysten tulee raportoida esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöistään ja ilmastotavoitteistaan.
Sosiaalinen vastuu kattaa työntekijöiden hyvinvoinnin, ihmisoikeudet ja yhteisöjä koskevat vaikutukset. Raportissa tulee kuvata työolot, tasa-arvo, monimuotoisuus, työturvallisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen toimitusketjussa.
Hyvä hallintotapa käsittelee yrityksen johtamiskäytännöt, korruption ja lahjonnan torjunnan, veropolitiikan sekä läpinäkyvyyden. Lisäksi yritysten tulee kuvata, miten vastuullisuus on integroitu osaksi liiketoimintastrategiaa.
Raportoinnissa tulee soveltaa kaksoisolennaisuuden periaatetta: tietoja raportoidaan sekä siitä, miten ympäristö- ja sosiaaliset asiat vaikuttavat yritykseen (taloudellinen olennaisuus), että siitä, miten yritys vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan (vaikutusten olennaisuus).
Miten vastuullisuusraportoinnin data kerätään ja varmennetaan?
Vastuullisuustietojen kerääminen edellyttää systemaattista prosessia ja tehokkaita järjestelmiä. Prosessi alkaa olennaisuusarvioinnista, jossa tunnistetaan yritykselle merkitykselliset vastuullisuusnäkökohdat. Tämän jälkeen määritellään mittarit ja tiedonkeruumenetelmät jokaiselle raportointialueelle.
Datan keräämisessä hyödynnetään usein useita lähteitä:
- Toiminnanohjausjärjestelmät (ERP) taloudellisiin ja operatiivisiin tietoihin
- Energianhallintajärjestelmät ympäristötietoihin
- HR-järjestelmät henkilöstötietoihin
- Toimitusketjun hallintajärjestelmät toimittajatietoihin
Kerätty data tulee analysoida ja jalostaa raportointimuotoon. Moderni tiedonhallinta hyödyntää data-alustoja, jotka integroivat tiedot eri lähteistä ja mahdollistavat tehokkaan analytiikan. Automaattiset raportointityökalut helpottavat säännöllistä raportointia ja vähentävät virheitä.
CSRD-direktiivi edellyttää, että vastuullisuustiedot varmennetaan ulkoisesti. Aluksi vaaditaan rajoitettu varmennus (limited assurance), mutta myöhemmin siirrytään kohtuulliseen varmennukseen (reasonable assurance). Ulkoinen varmennus edellyttää, että tietojen keruuprosessi on dokumentoitu, luotettava ja jäljitettävä.
Mitä seurauksia raportoinnin laiminlyönnistä voi olla?
Vastuullisuusraportoinnin laiminlyönnistä voi koitua yritykselle sekä juridisia että maineeseen liittyviä merkittäviä seurauksia. Suomessa finanssivalvonta toimii valvovana viranomaisena, joka voi määrätä hallinnollisia seuraamuksia, kuten julkisia varoituksia tai seuraamusmaksuja raportointivelvoitteiden laiminlyönnistä.
Taloudellisten sanktioiden lisäksi raportoinnin laiminlyönti voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen maineeseen ja sidosryhmäsuhteisiin. Sijoittajat, asiakkaat ja kumppanit odottavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä vastuullisuusasioissa, ja puutteellinen raportointi voi johtaa luottamuksen menetykseen.
Rahoituksen saatavuus voi heikentyä, sillä pankit ja sijoittajat arvioivat yhä tarkemmin yritysten ESG-riskejä. Kestävän rahoituksen kriteerit edellyttävät luotettavaa vastuullisuusraportointia, ja puutteellinen raportointi voi nostaa rahoituksen hintaa.
Raportoinnin laiminlyönti voi myös heikentää yrityksen kilpailukykyä, sillä monet suuret yritykset edellyttävät vastuullisuustietoja toimittajiltaan. Ilman asianmukaista raportointia yritys voi menettää liiketoimintamahdollisuuksia.
Yhteenveto: Vastuullisuusraportoinnin tulevaisuus ja HSolutionsin tuki
Vastuullisuusraportoinnin vaatimukset tiukentuvat tulevina vuosina, ja yhä useampi suomalainen yritys tulee raportointivelvollisuuden piiriin. Integroidut järjestelmät ja tehokas datan hallinta nousevat avainasemaan, kun yritykset pyrkivät täyttämään CSRD-direktiivin ja ESRS-standardien asettamat vaatimukset.
Onnistuneen vastuullisuusraportoinnin keskeisiä elementtejä ovat:
- Luotettava ja automatisoitu tiedonkeruu
- Tehokas data-analytiikka
- Vastuullisuustietojen yhdistäminen talouden ohjaukseen
- Selkeä ja läpinäkyvä raportointi
Tulevaisuudessa kehittyneemmät tekoälyratkaisut tulevat helpottamaan vastuullisuusdatan analysointia ja vaikuttavuuden mittaamista. Samalla raportointivaatimukset todennäköisesti laajenevat kattamaan yhä tarkemmin koko arvoketjun vaikutukset.
Asiantunteva kumppani voi auttaa rakentamaan kestävät järjestelmät vastuullisuustietojen hallintaan ja integroida ne osaksi yrityksen talouden ohjausta. Ratkaisut, joissa yhdistyvät taloussuunnittelu, tiedonhallinta ja analytiikka, muodostavat vankan pohjan vastuullisuusraportoinnin kehittämiselle.
Olennaista on aloittaa valmistautuminen ajoissa ja nähdä vastuullisuusraportointi mahdollisuutena kehittää liiketoimintaa kestävämpään suuntaan – ei vain lakisääteisenä velvoitteena.