NFRD direktiivi ja CSRD muodostavat EU:n vastuullisuusraportoinnin kehityskaaren, jossa CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) korvaa aiemman NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) merkittävästi laajennetuilla vaatimuksilla. CSRD raportointivelvollisuus koskee noin 50 000 yritystä aiemman 11 000 sijaan, edellyttää pakollisia ESRS-standardeja ja ulkoista varmennusta. Direktiivin voimaantulo tapahtuu vaiheittain 2024-2028, ja se tuo mukanaan kaksoisolennaisuuden periaatteen sekä digitaalisen raportoinnin vaatimukset, parantaen merkittävästi yritysten kestävyystietojen laatua ja vertailukelpoisuutta sijoittajille ja sidosryhmille.
Mitä NFRD direktiivi ja CSRD tarkoittavat yritysten vastuullisuusraportoinnissa?
NFRD direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) tuli voimaan vuonna 2014 velvoittaen suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä raportoimaan muista kuin taloudellisista tiedoista. NFRD 2014 koski alun perin vain noin 11 000 yritystä EU:ssa, jotka täyttivät kriteerit yli 500 työntekijän ja 40 miljoonan euron liikevaihtorajan. Direktiivi keskittyi ympäristöasioihin, sosiaaliseen vastuuseen, henkilöstöasioihin, ihmisoikeuksiin ja korruption torjuntaan, mutta antoi yrityksille merkittävää joustavuutta raportoinnin toteutuksessa ja käytettävissä standardeissa.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) hyväksyttiin vuonna 2022 korvaamaan NFRD:n merkittävästi tiukennetuilla vaatimuksilla. CSRD voimaantulo alkaa vaiheittain vuodesta 2024, ja se laajentaa raportoinnin koskemaan kaikkia suuria yrityksiä sekä listattuja pk-yrityksiä. Direktiivin tavoitteena on standardisoida vastuullisuusraportointi pakollisilla ESRS-standardeilla, parantaa tietojen vertailukelpoisuutta ja vastata sijoittajien kasvaviin ESG-tietotarpeisiin EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman mukaisesti.
Molempien direktiivien taustalla on EU:n pyrkimys edistää kestävää kehitystä ja vastuullista liiketoimintaa. Ne ovat osa laajempaa EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on ohjata pääomavirtoja kestäviin investointeihin ja hallita ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöhaasteisiin liittyviä taloudellisia riskejä.
Mitkä ovat NFRD ja CSRD keskeiset erot raportointivaatimuksissa?
NFRD ja CSRD eroavat merkittävästi soveltamisalaltaan ja raportointivaatimuksiltaan. NFRD koski vain suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä (PIE) yli 500 työntekijällä, yhteensä noin 11 000 yritystä EU:ssa. CSRD laajentaa soveltamisalaa dramaattisesti kattaen kaikki suuret yritykset (tase yli 20M€, liikevaihto yli 40M€ tai yli 250 työntekijää) sekä listatut pk-yritykset, nostäen kokonaismäärän 50 000 yritykseen. Tämä viisinkertainen laajennus tarkoittaa, että merkittävä osa aiemmin vapautetuista yrityksistä joutuu nyt CSRD raportointivelvollisuuden piiriin.
Raportointivaatimukset muuttuvat perusteellisesti NFRD:stä CSRD:hen siirryttäessä. NFRD:ssä yrityksillä oli melko paljon joustavuutta raportoinnin suhteen ja ne saattoivat valita erilaisia raportointikehyksiä kuten GRI tai SASB. CSRD:n myötä käyttöön tulevat pakolliset European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardit, jotka sisältävät 12 yksityiskohtaista standardia ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoille. ESRS-standardit yhdenmukaistavat raportointia merkittävästi ja edellyttävät sekä laadullista että määrällistä tietoa kaksoisolennaisuuden periaatteen mukaisesti.
Merkittävä ero NFRD:n ja CSRD:n välillä on ulkoisen varmennuksen vaatimus, jota NFRD ei edellyttänyt. CSRD:n mukaan vastuullisuusraportointi vaatii ulkopuolisen, riippumattoman tahon varmennuksen ISAE 3000 -standardin mukaisesti, aluksi rajoitettuna varmennuksena ja myöhemmin kohtuullisena varmennuksena. Tämä lisää merkittävästi tietojen luotettavuutta mutta nostaa myös yritysten raportointikustannuksia arviolta 25 000-150 000 euroa vuosittain yrityksen koosta riippuen.
CSRD edellyttää yrityksiltä myös kaksoisolennaisuuden periaatteen soveltamista, eli yritysten on raportoitava sekä siitä, miten kestävyysasiat vaikuttavat niiden toimintaan että miten yrityksen toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön.
| Ominaisuus | NFRD | CSRD |
|---|---|---|
| Soveltamisala | Suuret PIE-yhtiöt, yli 500 työntekijää | Kaikki suuret yritykset ja listatut pk-yritykset |
| Standardit | Joustavat, yritys voi valita | Pakolliset ESRS-standardit |
| Varmennus | Ei pakollista | Pakollinen ulkoinen varmennus |
| Raportointitapa | Erillisenä tai osana toimintakertomusta | Osana toimintakertomusta, digitaalisessa muodossa |
Ketkä kuuluvat CSRD:n piiriin ja miten raportointivelvoitteet laajenevat?
CSRD laajentaa raportointivelvoitteita merkittävästi sekä soveltamisalan että sisältövaatimusten osalta. Direktiivin piiriin tulee EU:ssa arviolta 50 000 yritystä aiemman 11 000 sijaan. CSRD koskee kaikkia suuria yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: tase yli 20 miljoonaa euroa, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai yli 250 työntekijää. Lisäksi kaikki EU:n säännellyillä markkinoilla listatut yritykset mikroyrityksiä lukuun ottamatta kuuluvat direktiivin piiriin.
Sisältövaatimukset laajenevat huomattavasti. CSRD edellyttää raportointia kaikista ESG-asioista kattavan vastuullisuusraportoinnin muodossa hyvin yksityiskohtaisella tasolla. Yritysten on raportoitava muun muassa:
- Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista
- Yrityksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen
- Ihmisoikeuksien toteutumisesta toimitusketjussa
- Tasa-arvon edistämisestä ja monimuotoisuuskäytännöistä
- Hallintotavan vastuullisuudesta
Uutta on myös vaatimus raportoida kestävyysstrategiasta ja tavoitteista sekä siitä, miten ne linkittyvät yrityksen liiketoimintamalliin. Raportoinnissa on käytettävä sekä laadullisia että määrällisiä mittareita, ja tieto on esitettävä myös digitaalisessa, koneluettavassa muodossa ESEF-määrityksen mukaisesti.
Milloin uudet CSRD-vaatimukset astuvat voimaan?
CSRD-direktiivin käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuodesta 2024 alkaen. Ensimmäisenä raportointivelvollisuus koskee suuria, jo ennestään NFRD:n piirissä olleita yrityksiä, jotka raportoivat ensimmäisen kerran CSRD:n mukaisesti vuoden 2024 tiedoista vuonna 2025.
Tätä seuraa laajempi käyttöönotto:
- Tilikaudelta 2024 (raportointi 2025): Suuret, jo NFRD:n piirissä olleet yritykset
- Tilikaudelta 2025 (raportointi 2026): Muut suuret yritykset, jotka eivät aiemmin olleet NFRD:n piirissä
- Tilikaudelta 2026 (raportointi 2027): Listatut pk-yritykset, pienet ja ei-monimutkaiset luottolaitokset sekä captive-vakuutusyhtiöt
- Tilikaudelta 2028 (raportointi 2029): Kolmansien maiden yritykset, joilla on merkittävää toimintaa EU:ssa
Listatuilla pk-yrityksillä on mahdollisuus siirtää raportointivelvollisuuden alkamista kahdella vuodella eteenpäin eli tilikauteen 2028. Tämä siirtymäaika antaa pienemmille yrityksille enemmän aikaa valmistautua uusiin vaatimuksiin.
Miten yritykset voivat valmistautua CSRD:n vaatimuksiin?
CSRD:n tiukentuviin vaatimuksiin valmistautuminen edellyttää yrityksiltä ennakoivaa toimintaa ja järjestelmällistä lähestymistapaa. Yritysten kannattaa aloittaa nykytilan arvioinnilla: mitä tietoja jo kerätään ja mitä järjestelmiä on käytössä? Tämän jälkeen on tunnistettava puutteet nykyisen raportoinnin ja tulevien CSRD-vaatimusten välillä.
Datan kerääminen ja hallinta nousevat keskeiseen rooliin. Yritysten on kehitettävä tietojärjestelmiään niin, että ne tukevat kestävyystietojen keräämistä, analysointia ja raportointia. Tämä voi tarkoittaa investointeja uusiin järjestelmiin tai olemassa olevien järjestelmien kehittämistä.
Käytännön valmistautumisessa auttavat seuraavat toimenpiteet:
- Vastuuhenkilöiden ja -tiimien nimeäminen CSRD-raportointiin
- Kestävyystietojen keräämisprosessien kehittäminen
- Sisäisten kontrollien rakentaminen tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi
- Sidosryhmädialogin kehittäminen olennaisuusarvioinnin tueksi
- Työntekijöiden kouluttaminen uusiin raportointivaatimuksiin
Moni yritys hyötyy myös ulkopuolisesta asiantuntija-avusta valmistautuessaan CSRD:n vaatimuksiin. Asiantuntijat voivat auttaa niin järjestelmien kehittämisessä, olennaisuusarvioinnissa kuin raportointiprosessien rakentamisessa.
Mitä hyötyä CSRD tuo yrityksille ja sidosryhmille?
Vaikka CSRD lisää yritysten raportointivelvoitteita, se tuo mukanaan myös merkittäviä hyötyjä. Yhtenäinen raportointitapa parantaa tietojen vertailukelpoisuutta, mikä helpottaa sijoittajien päätöksentekoa ja mahdollistaa yritysten kestävyyssuoritusten vertailun. Tämä voi parantaa vastuullisesti toimivien yritysten kilpailuasemaa.
Sijoittajat ja rahoituslaitokset saavat luotettavampaa tietoa yritysten kestävyysriskeistä ja -mahdollisuuksista, mikä auttaa heitä kohdentamaan pääomia vastuullisiin kohteisiin. Kuluttajille CSRD tarjoaa mahdollisuuden tehdä tietoisempia ostopäätöksiä, kun tieto yritysten vastuullisuudesta on standardoitua ja luotettavaa.
Yrityksille itselleen systemaattinen kestävyysasioiden hallinta voi tuoda merkittäviä liiketoimintahyötyjä:
- Parempi riskien tunnistaminen ja hallinta
- Resurssitehokkuuden parantuminen ja kustannussäästöt
- Innovaatioiden edistäminen
- Työntekijöiden sitoutumisen vahvistuminen
- Maineen parantuminen ja luottamuksen vahvistuminen sidosryhmien keskuudessa
CSRD kannustaa yrityksiä integroimaan kestävyysnäkökohdat osaksi strategiaansa ja liiketoimintamalliaan. Tämä voi johtaa kestävämpiin liiketoimintakäytäntöihin ja pitkällä aikavälillä vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Samalla direktiivi edistää EU:n laajempia kestävän kehityksen tavoitteita ja tukee siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta.