CSRD on EU:n direktiiviin perustuva pakollinen raportointivelvoite, kun taas GRI on vapaaehtoinen kansainvälinen viitekehys kestävyysraportoinnille. Tärkein ero on siinä, että CSRD velvoittaa tietyn kokoluokan yritykset raportoimaan yhdenmukaisella tavalla EU:n lainsäädännön mukaisesti, kun taas GRI-standardeja voi soveltaa joustavasti yrityksen omien tarpeiden mukaan. Tässä artikkelissa käydään läpi keskeisimmät erot näiden kahden viitekehyksen välillä ja se, miten ne liittyvät toisiinsa käytännössä.
Kumpi on pakollinen – CSRD vai GRI?
CSRD on pakollinen. GRI on vapaaehtoinen. Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD on Euroopan unionin direktiivi, joka velvoittaa tietyt yritykset raportoimaan kestävyystiedoistaan yhtenäisten eurooppalaisten standardien mukaisesti. GRI-standardeja sen sijaan voi käyttää kuka tahansa yritys vapaaehtoisesti, ilman lakisääteistä velvoitetta.
Tämä ero on käytännön kannalta merkittävä. CSRD-raportointi perustuu EU:n kestävyysraportointistandardeihin, joita kutsutaan ESRS-standardeiksi. Ne määrittelevät tarkkaan, mitä tietoja on raportoitava, missä muodossa ja millä tarkkuudella. Noudattamatta jättäminen voi johtaa seuraamuksiin, ja raportti on tilintarkastettava.
GRI-raportoinnissa yritys valitsee itse, mitä standardeja se soveltaa ja millä laajuudella. GRI tarjoaa kattavan kehyksen ympäristö-, sosiaali- ja hallintovaikutusten raportointiin, mutta se ei sido yritystä mihinkään lakisääteiseen velvoitteeseen. Monille yrityksille GRI on toiminut hyvänä lähtökohtana vastuullisuusraportoinnin rakentamiseen ennen kuin CSRD tuli mukaan.
Mitä CSRD vaatii, mitä GRI ei vaadi?
CSRD asettaa vaatimuksia, joita GRI-viitekehys ei edellytä: pakollisen tilintarkastuksen, kaksoisolennaisuusarvioinnin, ESRS-standardien mukaisen raportointirakenteen sekä digitaalisen raportoinnin XBRL-muodossa. GRI-raportoinnissa nämä ovat joko vapaaehtoisia tai puuttuvat kokonaan viitekehyksestä.
Tilintarkastus ja varmentaminen
CSRD-raportti on varmennettava ulkoisesti. Aluksi riittää rajoitettu varmennus, mutta pidemmällä aikavälillä tavoitteena on kohtuullinen varmennus, joka vastaa tasoltaan lähes taloudellisen tilintarkastuksen vaatimuksia. GRI-raporttia ei ole pakko varmentaa ulkoisesti, vaikka monet yritykset tekevät sen vapaaehtoisen uskottavuuden vuoksi.
Digitaalinen raportointi ja XBRL-tagit
CSRD edellyttää, että kestävyystiedot raportoidaan koneluettavassa muodossa käyttäen XBRL-taksonomian mukaista merkintää. Tämä mahdollistaa tietojen vertailun ja analysoinnin laajemmassa eurooppalaisessa tietokannassa. GRI-raportoinnissa tällaista teknistä vaatimusta ei ole lainkaan.
Voiko GRI-raportointi korvata CSRD-velvoitteet?
GRI-raportointi ei voi korvata CSRD-velvoitteita. Vaikka GRI-standardit tarjoavat hyvän perustan kestävyystietojen keräämiseen ja raportointiin, CSRD edellyttää ESRS-standardien mukaista raportointia, joka on lakisääteinen vaatimus. GRI-raportti, sellaisenaan, ei täytä CSRD:n muodollisia, sisällöllisiä tai teknisiä vaatimuksia.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että GRI-työ menee hukkaan. GRI-standardit ja ESRS-standardit jakavat merkittävän määrän yhteistä sisältöä, ja GRI:n pohjalta kerätty data voi olla suoraan hyödynnettävissä CSRD-raportoinnissa. Esimerkiksi GRI:n ympäristöstandardit kattavat pitkälti samoja teemoja kuin ESRS:n E-sarjan standardit. Tietopohjaa ei siis tarvitse rakentaa alusta asti uudelleen.
Käytännön haaste on kuitenkin siinä, että CSRD vaatii tarkempaa, strukturoidumpaa ja teknisesti määrämuotoisempaa raportointia kuin mihin GRI-raportoinnissa on totuttu. Pelkkä GRI-raportti ei riitä, vaan sen rinnalle tarvitaan ESRS-yhteensopiva rakenne, kaksoisolennaisuusarviointi ja ulkoinen varmennus. HSolutions auttaa yrityksiä tunnistamaan juuri nämä puutteet ja rakentamaan tarvittavat rakenteet tehokkaasti.
Miten kaksoisolennaisuus eroaa GRI:n olennaisuusarvioinnista?
CSRD:n kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että yrityksen on arvioitava kestävyysasioita kahdesta suunnasta: miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin, ja miten kestävyysriskit ja mahdollisuudet vaikuttavat yrityksen taloudelliseen asemaan. GRI:n olennaisuusarviointi keskittyy pääasiassa yrityksen ulkoisiin vaikutuksiin, ei niinkään taloudelliseen merkittävyyteen yrityksen näkökulmasta.
GRI:n lähestymistapa on niin sanottu vaikutusolennaisuus. Se kysyy: mitkä asiat ovat merkittäviä yrityksen sidosryhmille ja yhteiskunnalle? Tämä on tärkeä näkökulma, mutta se on vain puolet CSRD:n edellyttämästä kokonaisuudesta.
CSRD lisää tähän taloudellisen olennaisuuden ulottuvuuden. Yrityksen on tunnistettava, mitkä kestävyysasiat voivat vaikuttaa sen liiketoimintaan, rahoitusasemaan tai maineeseen. Tämä kaksoisolennaisuuden vaatimus tekee CSRD-prosessista merkittävästi vaativamman ja edellyttää tiivistä yhteistyötä talous- ja vastuullisuustoimintojen välillä. Taloudellisen raportoinnin asiantuntemuksesta on tässä selkeä hyöty, sillä kaksoisolennaisuuden taloudellinen puoli on luontevasti kytköksissä yrityksen talouden ohjaukseen ja suunnitteluun. HSolutionsin asiantuntijat tukevat yrityksiä juuri tässä haastavassa rajapinnassa talouden ja vastuullisuuden välillä.
Kenelle CSRD-raportointi on pakollista Suomessa?
Suomessa CSRD-raportointi koskee vaiheistettuna eri yritysryhmiä. Suuret pörssiyhtiöt ja muut suuret yritykset, jotka ylittävät kaksi kolmesta raja-arvosta (yli 250 työntekijää, yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonan euron tase), ovat velvoitettuja CSRD-raportointiin. Pienemmät pörssiyhtiöt tulevat velvoitteen piiriin myöhemmin.
Velvoite tuli voimaan portaittain. Suurimmat yritykset, jotka kuuluivat jo aiemman NFRD-direktiivin piiriin, aloittivat raportoinnin vuoden 2025 tilinpäätöksestä eli tiedot koskevat tilikautta 2024. Muut suuret yritykset raportoivat tilikauden 2025 tiedoista, ja pienet sekä keskisuuret pörssiyhtiöt tulevat mukaan myöhemmin.
On tärkeää huomata, että CSRD-velvoite voi ulottua myös pienempiin yrityksiin epäsuorasti. Suuret yritykset keräävät kestävyystietoja koko arvoketjustaan, joten niiden alihankkijat ja toimittajat voivat saada tietopyyntöjä, vaikka eivät itse olisi suoraan velvoitteen piirissä. Tämä on syy, miksi vastuullisuusraportoinnin valmiudet kannattaa rakentaa hyvissä ajoin – ja HSolutions on oikea kumppani tähän työhön jo valmisteluvaiheessa.
Kannattaako käyttää molempia viitekehyksiä samanaikaisesti?
Kyllä, monille yrityksille molempien viitekehysten hyödyntäminen samanaikaisesti on järkevää. GRI tarjoaa kansainvälisesti tunnistetun raportointikielen, joka palvelee erityisesti globaaleja sidosryhmiä ja sijoittajia. CSRD puolestaan täyttää EU:n lakisääteiset vaatimukset. Yhdessä ne muodostavat kattavan ja uskottavan kestävyysraportoinnin kokonaisuuden.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritys rakentaa tietopohjan ja prosessit ESRS-standardien mukaisesti CSRD-velvoitteen täyttämiseksi, mutta hyödyntää samaa dataa myös GRI-raportoinnissa. Koska standardit ovat osittain yhteensopivia, päällekkäinen työ jää pieneksi, kun prosessit on suunniteltu alusta asti älykkäästi.
Haasteena on resurssien hallinta. Kahden viitekehyksen ylläpitäminen vaatii selkeää prosessia, hyvää tiedonhallintaa ja toimivat työkalut. Tässä kohtaa integroitu lähestymistapa kannattaa: kun kestävyysraportointi on kytketty osaksi taloudellista raportointia ja tiedonhallintaa, molempien viitekehysten vaatimukset on huomattavasti helpompi täyttää ilman turhaa manuaalista työtä. HSolutions on erikoistunut juuri tällaisten integroitujen ratkaisujen rakentamiseen – autamme yrityksiä kytkemään vastuullisuusraportoinnin ja taloudellisen ohjauksen saumattomasti yhteen niin, että molemmat viitekehykset palvelevat toisiaan tehokkaasti.
Lopulta kysymys ei ole niinkään siitä, kumpi viitekehys on parempi, vaan siitä, miten ne parhaiten tukevat yrityksen omia tavoitteita ja sidosryhmien tarpeita. CSRD täyttää lakisääteiset velvoitteet, GRI rakentaa kansainvälistä uskottavuutta ja yhdessä ne kertovat kokonaisvaltaisen tarinan yrityksen vastuullisuudesta. Ota yhteyttä HSolutionsiin ja selvitetään yhdessä, miten juuri teidän yrityksenne hyötyy molemmista viitekehyksistä parhaalla mahdollisella tavalla.