Mikä on vastuullisuusraportointi direktiivi 2025?
EU:n uusi vastuullisuusraportointi direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mullistaa yritysten vastuullisuusraportointikäytännöt lähivuosina. Tämä laaja-alainen säädös velvoittaa yhä useampia yrityksiä raportoimaan toimintansa vastuullisuusvaikutuksista kattavammin kuin koskaan aiemmin. Vastuullisuusraportointi direktiivi 2025 on osa EU:n kunnianhimoista Green Deal -ohjelmaa, jonka tavoitteena on ohjata eurooppalaista taloutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.
CSRD korvaa aiemman ei-taloudellisen raportoinnin direktiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD), joka on ollut voimassa vuodesta 2018. Uuden direktiivin keskeisimmät tavoitteet ovat merkittävästi laajemmat: se pyrkii parantamaan vastuullisuustietojen laatua, yhdenmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta. Aiemmasta poiketen CSRD koskettaa huomattavasti suurempaa joukkoa yrityksiä ja edellyttää tarkempia, ulkoisesti varmennettuja tietoja.
Direktiivin käyttöönotto tapahtuu vaiheittain vuosina 2024-2028. Ensimmäisenä raportointivelvollisuus koskee suuria, jo NFRD:n piirissä olleita pörssiyhtiöitä tilikaudelta 2024, raportoinnin tapahtuessa vuonna 2025. Tämän jälkeen velvoite laajenee koskemaan muita suuria yrityksiä ja lopulta myös pk-yrityksiä. Tavoitteena on luoda yhtenäinen eurooppalainen raportointikehys, joka tukee vihreää siirtymää ja parantaa sijoittajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia arvioida yritysten vastuullisuutta.
Mitä yrityksiä direktiivi koskee?
Vastuullisuusraportointi direktiivi laajentaa merkittävästi raportointivelvollisten yritysten joukkoa. Aiemman NFRD:n piirissä oli Euroopassa noin 11 000 yritystä, mutta uusi direktiivi koskee arviolta 50 000 yritystä. Suomessa tämä tarkoittaa noin 600-1000 yrityksen siirtymistä raportointivelvollisuuden piiriin.
Direktiivi koskee kaikkia suuria yrityksiä, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: taseen loppusumma yli 20 miljoonaa euroa, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai työntekijöitä keskimäärin yli 250. Lisäksi kaikki pörssissä listatut pk-yrityksiä (poislukien mikroyritykset) koskee raportointivelvoite, vaikkakin pk-yrityksille on luvassa kevyempi raportointikehys.
Vaiheittainen käyttöönotto toteutetaan seuraavasti:
• Vuonna 2025: Raportointi vuodelta 2024 koskee suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, joilla on yli 500 työntekijää (jo NFRD:n piirissä olleet)
• Vuonna 2026: Raportointi vuodelta 2025 koskee muita suuria yrityksiä
• Vuonna 2027: Raportointi vuodelta 2026 koskee listattuja pk-yrityksiä
• Vuonna 2028: Raportointi vuodelta 2027 koskee kolmansien maiden yritysten EU-tytäryhtiöitä
Suomalaisilla yrityksillä on erityisen tärkeää huomioida, että vaikka yritys ei suoraan täyttäisi direktiivin kriteereitä, se saattaa joutua toimittamaan tietoja vastuullisuudestaan suuremmille asiakasyrityksille näiden raportointivelvollisuuksien vuoksi. Tämä epäsuora vaikutus voi ulottua jopa pieniin yrityksiin, jotka ovat osa suurempien yritysten toimitusketjua.
Vastuullisuusraportoinnin uudet vaatimukset
Vastuullisuusraportointi direktiivi tuo mukanaan merkittävästi aiempaa yksityiskohtaisemmat raportointivaatimukset, jotka kattavat ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan (ESG) näkökulmat. Raportointi perustuu eurooppalaisiin kestävän kehityksen raportointistandardeihin (European Sustainability Reporting Standards, ESRS), jotka EU-komissio hyväksyi heinäkuussa 2023.
Ympäristövastuun osalta yritysten on raportoitava muun muassa kasvihuonekaasupäästöistään (Scope 1, 2 ja 3), energian ja veden käytöstään, biodiversiteettivaikutuksistaan sekä kiertotaloustoimistaan. Esimerkiksi päästöjen osalta vaaditaan yksityiskohtaisia tietoja päästölähteistä, laskentamenetelmistä sekä päästövähennystavoitteista ja -toimista. Sosiaalisen vastuun alueella raportointivelvoite kattaa työntekijöiden oikeudet, työolosuhteet, monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumisen koko arvoketjussa. Hallintotavan raportointi puolestaan käsittää liiketoimintaetiikan, korruptionvastaisen toiminnan sekä hallituksen kokoonpanon ja monimuotoisuuden.
Erityisen merkittävä uudistus on double materiality -periaate. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulee arvioida vastuullisuuskysymyksiä kahdesta näkökulmasta: miten vastuullisuustekijät vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan ja arvoon (taloudellinen olennaisuus) sekä miten yrityksen toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön (vaikutusperusteinen olennaisuus). Käytännössä tämä edellyttää yrityksiltä huomattavasti aiempaa perusteellisempaa olennaisuusanalyysiä.
Raportit tulee myös varmentaa ulkoisesti, mikä on uusi vaatimus aiempaan verrattuna. Aluksi riittää rajoitettu varmuus (limited assurance), mutta myöhemmin siirrytään kohti kohtuullisen varmuuden (reasonable assurance) vaatimusta. Tämä lisää raporttien luotettavuutta mutta myös raportointiprosessin vaativuutta ja kustannuksia.
Miten valmistautua direktiivin velvoitteisiin?
Vastuullisuusraportointi direktiivin vaatimusten täyttäminen edellyttää yrityksiltä huolellista valmistautumista ja uusien prosessien käyttöönottoa. Ensimmäinen askel on kattavan nykytila-analyysin tekeminen: mitä tietoja yrityksessä jo kerätään, mitä puuttuu ja millaisia järjestelmiä tai prosesseja tarvitaan puuttuvien tietojen keräämiseksi. Olennaista on ymmärtää direktiivin vaatimukset kokonaisuudessaan ja tunnistaa oman yrityksen kannalta olennaisimmat vastuullisuusteemat.
Vastuullisuusdatan kerääminen edellyttää yleensä uusia järjestelmiä ja prosesseja. Erityisesti haasteita asettaa Scope 3 -päästöjen laskenta, joka edellyttää tietojen keräämistä koko arvoketjusta. Tähän tarvitaan systemaattinen lähestymistapa ja mahdollisesti uusia teknologisia ratkaisuja. Yritysten kannattaa määrittää selkeät vastuuhenkilöt raportointiprosessin eri vaiheille ja varmistaa, että heillä on riittävät resurssit ja osaaminen tehtävän suorittamiseen.
Valmistautumisen kustannukset vaihtelevat yrityksen koon ja lähtötilanteen mukaan. Tyypillisesti voidaan tunnistaa seuraavat kustannuserät:
• Henkilöstöresurssit: vastuullisuustiimi ja muut asiantuntijat
• Järjestelmäinvestoinnit: datan keräämiseen ja raportointiin
• Konsultointi: asiantuntija-apu vaatimusten tulkinnassa ja prosessien kehittämisessä
• Varmennus: ulkoisen varmennuksen kustannukset
Suosittelemme etenemään seuraavan aikataulun mukaisesti:
1. Vuosi ennen raportointivelvoitteen alkamista: Nykytila-analyysi, olennaisuusanalyysi ja puutteiden tunnistaminen
2. 9 kuukautta ennen: Tiedonkeruuprosessien ja -järjestelmien kehittäminen
3. 6 kuukautta ennen: Datan keräämisen aloittaminen ja henkilöstön kouluttaminen
4. 3 kuukautta ennen: Raportointiprosessin testaaminen ja dokumentointi
5. Raportointikauden päätyttyä: Raportin koostaminen, varmentaminen ja julkaisu
Edelläkävijöiden kokemuksia: case-esimerkit
Monet suomalaiset suuryritykset ovat jo aloittaneet valmistautumisen vastuullisuusraportointi direktiivin vaatimuksiin. Esimerkiksi eräs teollisuusalan konserniyhtiö käynnisti kattavan vastuullisuusdatan hallintaprojektin jo vuonna 2022. Yritys kohtasi haasteita erityisesti arvoketjun (Scope 3) päästölaskennassa, sillä tietoja oli kerättävä sadoilta toimittajilta. Ratkaisuksi kehitettiin toimittajaportaali, jonka kautta toimittajat voivat raportoida vastuullisuustietojaan standardoidussa muodossa. Tämä ei pelkästään helpottanut raportointivelvoitteiden täyttämistä vaan myös paransi toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja riskienhallintaa.
Toisena esimerkkinä keskisuuri ohjelmistoalan yritys aloitti valmistautumisen CSRD-raportointiin integroimalla vastuullisuusmittarit osaksi johdon raportointijärjestelmiä. Vaikka yritys ei vielä kuulu direktiivin velvoittamien yritysten piiriin, se päätti ennakoida tulevaa, sillä monet sen asiakkaista ovat raportointivelvollisia. Haasteena oli erityisesti sosiaalisen vastuun mittareiden määrittäminen ja seuranta. Yhteistyössä henkilöstön kanssa kehitettiin työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen mittaristo, joka on nyt integroitu osaksi yrityksen henkilöstöprosesseja. Tämä on parantanut sekä henkilöstön sitoutumista että yrityksen työnantajamielikuvaa.
Kolmantena esimerkkinä rahoitusalan toimija on jo vuosia raportoinut kattavasti vastuullisuudestaan vapaaehtoisesti. Uuden direktiivin myötä yritys päätti kuitenkin uudistaa raportointiprosessinsa vastaamaan ESRS-standardeja. Merkittävänä hyötynä yritys on havainnut, että systemaattinen vastuullisuustyö on avannut uusia liiketoimintamahdollisuuksia kestävän rahoituksen alueella. Lisäksi sijoittajat ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta yrityksen vastuullisuustoimintaa kohtaan, mikä on näkynyt positiivisesti yrityksen arvostuksessa. Tämä osoittaa, että vastuullisuusraportointi ei ole vain lakisääteinen velvoite vaan myös strateginen mahdollisuus.
HSolutionsin vastuullisuusraportoinnin asiantuntijapalvelut
Olemme HSolutionsilla tunnistaneet yritysten haasteet vastuullisuusraportointi direktiivin vaatimusten täyttämisessä ja kehittäneet kattavan palvelukokonaisuuden tukemaan asiakkaitamme tässä muutoksessa. Asiantuntijapalvelumme kattavat koko vastuullisuusraportoinnin elinkaaren alkukartoituksesta aina raportin julkaisuun ja jatkuvaan kehittämiseen.
Tarjoamme räätälöityjä ratkaisuja erikokoisille yrityksille. Suurille yrityksille palvelumme sisältävät kattavan konsultoinnin, järjestelmäintegraatiot ja automatisoitujen raportointiprosessien kehittämisen. Keskisuurille yrityksille tarjoamme kustannustehokkaan kokonaisratkaisun, joka mahdollistaa vaatimusten täyttämisen ilman mittavia investointeja. Yrityksille, jotka eivät suoraan kuulu direktiivin piiriin mutta haluavat valmistautua tulevaisuuteen tai vastata asiakkaidensa tietotarpeisiin, tarjoamme kevyempiä raportointi- ja seurantaratkaisuja.
Asiantuntijatiimimme koostuu talouden, datan ja vastuullisuuden ammattilaisista, jotka yhdistävät vahvan teknisen osaamisen liiketoimintaymmärrykseen. Tiimillämme on kokemusta lukuisista vastuullisuusraportointiprojekteista eri toimialoilla, ja pidämme osaamisemme ajan tasalla jatkuvalla kouluttautumisella ja kansainvälisellä verkostoitumisella.
Yhteistyö kanssamme alkaa maksuttomalla konsultaatiolla, jossa kartoitamme yrityksenne nykytilan ja tarpeet. Tämän pohjalta laadimme räätälöidyn suunnitelman, joka huomioi yrityksenne erityispiirteet ja tavoitteet. Toteutus etenee vaiheittain, jolloin resurssien käyttö on tehokasta ja tulokset näkyvät nopeasti. Tuemme teitä koko matkan ajan ja varmistamme, että vastuullisuusraportointi integroituu luontevaksi osaksi liiketoimintanne kehittämistä.
Vastuullisuusraportointi direktiivi tuo merkittäviä muutoksia yritysten raportointivaatimuksiin, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden kehittää liiketoimintaa kestävämpään suuntaan. Oikein toteutettuna vastuullisuusraportointi ei ole vain pakollinen velvoite vaan strateginen työkalu, joka auttaa tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia, tehostamaan toimintaa ja vahvistamaan sidosryhmäsuhteita. Ottakaa yhteyttä, niin keskustellaan tarkemmin, miten voimme auttaa juuri teidän yritystänne valmistautumaan tuleviin vaatimuksiin ja kääntämään ne kilpailueduksi.