ESG-raportointi edellyttää yritystä keräämään tietoja kolmelta osa-alueelta: ympäristövaikutuksista, sosiaalisesta vastuusta ja hallintotavasta. Kerättävä tieto kattaa kaiken kasvihuonekaasupäästöistä henkilöstön hyvinvointiin ja johtoryhmän monimuotoisuuteen. Käytännössä tiedonkeruu koskee yhä useampaa yritystä EU:n CSRD-direktiivin soveltamisalan laajentuessa, ja alla käymme tarkemmin läpi, mitä kukin osa-alue vaatii ja miten tiedonkeruu kannattaa järjestää.
Mitä tietoja ESG-raportointi kattaa ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallinnon osalta?
ESG-raportointi kattaa kolme laajaa tietokokonaisuutta: ympäristödata sisältää päästöt, energiankulutuksen ja resurssitehokkuuden, sosiaalinen vastuu kattaa henkilöstöön ja yhteisöihin liittyvät tiedot, ja hallintotieto koskee yrityksen johtamiskäytäntöjä ja eettisiä periaatteita. Jokainen osa-alue edellyttää sekä määrällisiä mittareita että laadullisia kuvauksia.
Ympäristödata
Ympäristön osalta yrityksen tulee kerätä tietoja kasvihuonekaasupäästöistä, jotka jaetaan tyypillisesti kolmeen laajuusluokkaan (Scope 1, 2 ja 3). Scope 1 kattaa yrityksen omat suorat päästöt, Scope 2 ostetun energian epäsuorat päästöt ja Scope 3 arvoketjun muut epäsuorat päästöt. Lisäksi seurataan energiankulutusta ja uusiutuvan energian osuutta, vedenkulutusta, jätteen määrää ja kierrätysastetta sekä mahdollisia biodiversiteettivaikutuksia.
Sosiaalinen vastuu
Sosiaalisen vastuun tiedot kattavat henkilöstörakenteen, kuten sukupuolijakauman, ikäprofiilin ja osa-aikaisten osuuden. Raportoitavia asioita ovat myös henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot, koulutukseen käytetyt tunnit ja työtapaturmat. Palkkatasa-arvo ja mahdolliset ihmisoikeusriskit toimitusketjussa kuuluvat niin ikään tähän kokonaisuuteen.
Hallintotieto
Hallinnon osalta raportoidaan hallituksen kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta, palkitsemisjärjestelmistä, eettisten periaatteiden noudattamisesta sekä korruptionvastaisista toimenpiteistä. Lisäksi tarkastellaan, miten vastuullisuus on integroitu yrityksen strategiaan ja päätöksentekoon.
Mistä lähteistä ESG-data kerätään yrityksen sisällä?
ESG-data kerätään useista yrityksen sisäisistä järjestelmistä ja prosesseista. Tärkeimmät lähteet ovat HR-järjestelmät, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), kiinteistö- ja energianhallintajärjestelmät sekä hankintajärjestelmät. Harva yritys löytää kaiken tarvittavan tiedon yhdestä paikasta, mikä tekee tiedonkeruusta usein aikaa vievää.
HR-järjestelmistä saadaan henkilöstötiedot, kuten palkkarakenne, vaihtuvuus ja koulutustunnit. Energiankulutusdata tulee yleensä kiinteistöhallinnosta tai suoraan energiayhtiöiden laskuilta. Päästölaskennan kannalta kriittinen tieto löytyy usein sekä taloushallinnosta että logistiikasta, koska matkustaminen, kuljetukset ja hankintaketju vaikuttavat merkittävästi Scope 3 -päästöihin.
Talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät ovat keskeisiä, koska niissä liikkuu suuri osa yrityksen operatiivisesta datasta. Kun ESG-tiedonkeruu kytketään osaksi olemassa olevia taloushallinnon prosesseja, vältytään päällekkäiseltä työltä ja tieto on helpompi validoida. Tämä on myös alue, jossa taloushallinnan asiantuntemus tuo selkeää lisäarvoa: ESG-raportointi ja vastuullisuuden hallinta ei ole irrallinen projekti, vaan osa laajempaa taloudellisen raportoinnin kokonaisuutta. HSolutions tarjoaa juuri tällaista asiantuntemusta, jossa taloushallinnon ja vastuullisuusraportoinnin osaaminen yhdistyvät saumattomasti.
Mitä CSRD-direktiivi edellyttää raportoitavaksi?
CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) edellyttää yrityksiltä kattavaa kestävyysraportointia, joka noudattaa ESRS-standardeja (European Sustainability Reporting Standards). Raportoinnin tulee kattaa sekä yrityksen vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin että kestävyystekijöiden taloudelliset riskit ja mahdollisuudet yritykselle itselleen.
CSRD:n keskeinen periaate on kaksoisolennaisuus: yrityksen on arvioitava sekä sitä, miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, että sitä, miten kestävyystekijät vaikuttavat yrityksen omaan liiketoimintaan. Tämä tarkoittaa, että raportointi ei ole pelkkää ympäristötietojen listaamista, vaan syvällistä analyysia strategisista riskeistä ja mahdollisuuksista.
Direktiivi edellyttää myös, että kestävyysraportointi on ulkopuolisen tahon varmentama, aivan kuten taloudellinen tilinpäätös. Raportoinnin on oltava osa toimintakertomusta, ei erillinen julkaisu. Vuonna 2026 direktiivin piiriin tulevat jo monet suuret yritykset, ja soveltamisala laajenee asteittain pienempiin yrityksiin. HSolutions auttaa yrityksiä valmistautumaan CSRD:n vaatimuksiin hyvissä ajoin, jotta raportointi on sujuvaa velvoitteiden astuessa voimaan.
Miten ESG-tietojen laatu ja luotettavuus varmistetaan?
ESG-tietojen laatu varmistetaan selkeillä tiedonkeruuprosesseilla, vastuunjaolla, sisäisillä tarkastuksilla ja ulkoisella varmentamisella. Luotettava ESG-data edellyttää, että jokainen mittari on selkeästi määritelty, sen lähde dokumentoitu ja keruuprosessi toistettavissa.
Käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että yrityksellä tulee olla kirjallinen kuvaus siitä, miten kukin ESG-mittari lasketaan ja mistä data tulee. Pelkkä luku ei riitä, vaan tarvitaan myös tieto laskentamenetelmästä ja mahdollisista arvioinneista tai olettamuksista, joita on tehty silloin, kun suoraa mittausdataa ei ole saatavilla.
Sisäinen tarkastus tai erillinen ESG-controller-rooli auttaa varmistamaan, että tiedot ovat johdonmukaisia eri yksiköiden välillä. CSRD:n myötä ulkoinen varmennus on pakollista, mutta monet yritykset hyötyvät siitä jo ennen velvoitteen voimaantuloa, koska se pakottaa parantamaan prosesseja etukäteen. HSolutions voi tukea yritystä tiedonkeruuprosessien kehittämisessä ja laadunvarmistuksessa jo ennen kuin raportointi on lakisääteisesti pakollista.
Mitkä ESG-mittarit ovat vaikeimpia kerätä käytännössä?
Käytännössä vaikeimpia kerätä ovat Scope 3 -päästöt, toimitusketjun sosiaaliset tiedot sekä biodiversiteettivaikutukset. Nämä mittarit edellyttävät tietoa, jota yritys ei itse tuota, vaan joka on hankittava alihankkijoilta, tavarantoimittajilta tai kolmansilta osapuolilta.
Scope 3 -päästöt ovat erityisen haastavia, koska ne kattavat koko arvoketjun: raaka-aineiden hankinnan, kuljetukset, asiakkaiden tuotteiden käytön ja tuotteiden elinkaaren lopun. Monilla yrityksillä ei ole suoraa näkyvyyttä alihankkijoidensa päästötietoihin, jolloin joudutaan turvautumaan toimialakohtaisiin kertoimiin tai arvioihin.
Toimitusketjun sosiaaliset tiedot, kuten ihmisoikeusriskit tai alihankkijoiden työolosuhteet, ovat vaikeita erityisesti silloin, kun hankintaverkosto ulottuu useisiin maihin. Tiedonkeruu vaatii aktiivista yhteistyötä toimittajien kanssa ja usein erillisiä auditointeja.
Myös palkkatasa-arvoon liittyvät tiedot voivat olla haastavia, koska niiden laskeminen edellyttää henkilöstödatan yhdistämistä tavalla, joka ottaa huomioon työnkuvat, kokemusvuodet ja muut tekijät pelkän sukupuolen sijaan. HSolutionsin asiantuntijat osaavat auttaa tunnistamaan, mistä vaikeimmin saatava tieto löytyy ja miten keruuprosessi kannattaa rakentaa.
Milloin ESG-datan kerääminen kannattaa automatisoida?
ESG-datan kerääminen kannattaa automatisoida silloin, kun tietolähteitä on useita, keruuprosessi toistuu säännöllisesti ja manuaalinen työ vie merkittävästi resursseja tai altistaa virheille. Automatisointi on erityisen perusteltua, kun yritys raportoi CSRD:n mukaisesti tai kun ESG-data on osa jatkuvaa johtamisen seurantaa.
Monissa yrityksissä ESG-tiedonkeruu alkaa Excel-taulukoilla ja sähköpostikierroksilla. Tämä toimii alkuvaiheessa, mutta skaalautuu huonosti. Kun raportoitavia mittareita on kymmeniä ja tietoa kerätään useista yksiköistä tai maista, manuaalinen prosessi muuttuu nopeasti virhealttiiksi ja työlääksi.
Automatisointi kannattaa rakentaa osaksi olemassa olevia järjestelmiä sen sijaan, että otetaan käyttöön erillinen ESG-työkalu ilman integraatioita. Kun ESG-data virtaa suoraan ERP:stä, HR-järjestelmistä ja energianhallinnasta raportointialustalle, vähenee manuaalinen työ ja paranee tiedon ajantasaisuus. Me HSolutionsilla autamme yrityksiä rakentamaan juuri tällaisia integroituja ratkaisuja, joissa vastuullisuusraportointi kytkeytyy saumattomasti taloudelliseen raportointiin.
Automatisoinnin kynnys ei ole korkea, jos integraatiot tehdään huolellisesti. Keskeistä on ensin määritellä, mitä tietoja kerätään ja mistä, ennen kuin ryhdytään rakentamaan teknistä ratkaisua. Hyvin suunniteltu tietoarkkitehtuuri tekee automatisoinnista kestävän investoinnin, joka palvelee sekä pakollista raportointia että sisäistä päätöksentekoa. HSolutions on kumppani, joka kulkee rinnallasi koko matkan tietoarkkitehtuurin suunnittelusta valmiiseen raportointiratkaisuun – ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja aloitetaan yhdessä.