Vuonna 2026 ESG vastuullisuusraportointi laajenee koskemaan suuria listaamattomia yrityksiä, joilla on yli 500 työntekijää tai jotka ylittävät tietyt taloudellisen koon raja-arvot. Tämä on seurausta EU:n CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) vaiheittaisesta voimaantulosta, joka tekee kestävyysraportoinnista pakollista yhä useammalle eurooppalaiselle yritykselle. Alla käymme läpi tarkemmin, keitä velvoite koskee, miten se käytännössä toimii ja mistä kannattaa aloittaa.
Mitä yrityksiä CSRD-direktiivi koskee vuonna 2026?
Vuonna 2026 CSRD-direktiivin mukainen ESG-raportointivelvoite koskee suuria listaamattomia yrityksiä, jotka täyttävät tietyt kokoon liittyvät kriteerit. Käytännössä velvoite ulottuu yrityksiin, joilla on yli 500 työntekijää tai joilla on merkittävä liikevaihto ja tase. Raportointi koskee tilikautta 2025, ja ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2026.
CSRD korvaa aiemman NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) ja laajentaa raportointivelvollisten yritysten joukkoa huomattavasti. Siinä missä NFRD koski lähinnä suuria pörssilistattuja yrityksiä, CSRD ulottuu nyt myös listaamattomiin suuriin yrityksiin ja tulee myöhemmässä vaiheessa koskemaan myös pienempiä pörssiyhtiöitä sekä tiettyjä pk-yrityksiä.
Velvoitteen piiriin kuuluvat vuonna 2026 erityisesti:
- Suuret listaamattomat yritykset, jotka ylittävät kaksi kolmesta kokorajasta (yli 250 työntekijää, yli 50 miljoonan euron liikevaihto tai yli 25 miljoonan euron tase)
- Suuret pörssilistatut yritykset, jotka eivät vielä raportoineet NFRD:n mukaisesti
- Konsernit, joissa emoyhtiö täyttää edellä mainitut kriteerit
On tärkeää huomata, että raportointivelvoite koskee myös Suomessa toimivia EU:n ulkopuolisten yhtiöiden tytäryhtiöitä, mikäli ne täyttävät kokovaatimukset.
Millä kriteereillä yrityksen koko määritellään ESG-velvoitetta varten?
Yrityksen koko määritellään ESG-raportointivelvoitetta varten kolmen mittarin perusteella: henkilöstömäärä, liikevaihto ja taseen loppusumma. Yritys kuuluu velvoitteen piiriin, jos se ylittää vähintään kaksi kolmesta raja-arvosta kahtena peräkkäisenä tilikautena. Nämä raja-arvot ovat yli 250 työntekijää, yli 50 miljoonan euron liikevaihto ja yli 25 miljoonan euron tase.
Kahden tilikauden sääntö on käytännössä merkittävä: yrityksen koko arvioidaan pidemmällä aikavälillä eikä yhden poikkeuksellisen vuoden perusteella. Tämä tarkoittaa, että nopeasti kasvavien yritysten kannattaa seurata aktiivisesti omia tunnuslukujaan, jotta raportointivelvoitteen alkaminen ei tule yllätyksenä.
Konsernirakenteiden osalta tilanne on monimutkaisempi. Konsernin emoyhtiön koko lasketaan konsolidoiduista luvuista, jolloin tytäryhtiöiden henkilöstö ja taloustiedot lasketaan yhteen. Tämä voi tarkoittaa, että yksittäinen tytäryhtiö ei yksinään täyttäisi kokorajoja, mutta konsernin tasolla velvoite silti syntyy.
Miten ESG-raportointivelvoite eroaa suurten yritysten ja pk-yritysten välillä?
Suuret yritykset ovat CSRD:n täysimittaisen raportointivelvoitteen piirissä heti voimaantulovaiheessa, kun taas pk-yrityksille on olemassa kevyempi, vapaaehtoisuuteen perustuva standardi. Pörssilistatut pk-yritykset voivat kuitenkin joutua raportoimaan myöhemmässä vaiheessa, ja myös listaamattomat pk-yritykset voivat kohdata raportointipaineita arvoketjujensa kautta.
Suuret yritykset ja täysimittainen CSRD-raportointi
Suurten yritysten on noudatettava ESRS-standardeja (European Sustainability Reporting Standards) kattavasti. Tämä tarkoittaa laajaa raportointia ympäristö-, sosiaali- ja hallintoteemat kattaen. Raportti on lisäksi tarkastutettava ulkoisella varmentajalla, mikä asettaa vaatimuksia tietojen laadulle ja jäljitettävyydelle.
Pk-yritykset ja vapaaehtoinen VSME-standardi
Pk-yrityksille on kehitetty erillinen VSME-standardi (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs), joka on kevyempi ja skaalautuva vaihtoehto. Vaikka se on vapaaehtoinen, käytännön paine raportoida kasvaa, kun suuret asiakkaat tai rahoittajat alkavat edellyttää kestävyystietoja koko arvoketjultaan. Tämä niin sanottu arvoketjuvaikutus on jo nyt näkyvä ilmiö monilla toimialoilla. HSolutions auttaa pk-yrityksiä navigoimaan näissä kasvavissa raportointipaineissa ja rakentamaan toimivan perustan kestävyysraportoinnille jo ennen kuin se muuttuu pakolliseksi.
Voiko yritys saada vapautuksen tai lykkäyksen raportointivelvoitteesta?
Tietyissä tilanteissa yritys voi saada vapautuksen tai lykkäyksen ESG-raportointivelvoitteesta. Yleisin vapautustilanne koskee tytäryhtiöitä: jos emoyhtiö raportoi konsolidoidusti koko konsernin puolesta CSRD:n mukaisesti, tytäryhtiö voi vapautua omasta erillisestä raportointivelvoitteestaan.
Vapautuksen edellytyksenä on, että emoyhtiön konsolidoitu kestävyysraportti kattaa myös tytäryhtiön tiedot ja että tytäryhtiö viittaa raportissaan emoyhtiön julkaisemaan raporttiin. Tämä edellyttää käytännössä, että konsernin sisäinen tiedonkeruu on riittävän kattavaa.
Lykkäysmahdollisuus koskee erityisesti tiettyjä pörssilistattuja pk-yrityksiä, joilla on ollut mahdollisuus lykätä raportointivelvoitteen alkamista. EU:n tasolla on myös käyty poliittista keskustelua direktiivin toimeenpanon aikatauluista, ja joissakin jäsenmaissa kansallinen täytäntöönpano on edennyt eri tahdissa. Suomalaisten yritysten kannattaa seurata sekä EU-tason että kansallisen lainsäädännön kehitystä.
On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että vapautus tai lykkäys ei poista velvoitetta pysyvästi. Se siirtää tai rajaa sen soveltamisalaa tilapäisesti, ja siksi valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin riippumatta siitä, koskeeko velvoite yritystä juuri nyt vai vasta myöhemmin. HSolutions tarjoaa asiantuntevaa tukea juuri tähän valmistautumisvaiheeseen, jotta yrityksesi on ajoissa valmiina täyttämään velvoitteensa.
Mitä tietoja ESG-raporttiin täytyy sisällyttää?
CSRD:n mukainen ESG-raportti perustuu ESRS-standardeihin ja kattaa kolme pääteemaa: ympäristö (Environmental), sosiaaliset tekijät (Social) ja hallintotapa (Governance). Raportin tulee sisältää tietoja yrityksen kestävyysstrategiasta, olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä konkreettisista mittareista ja tavoitteista.
Olennaisuusarviointi raportoinnin perustana
Keskeinen lähtökohta CSRD-raportoinnissa on kaksinkertainen olennaisuusarviointi (double materiality). Yrityksen on arvioitava sekä sitä, miten kestävyystekijät vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan (taloudellinen olennaisuus), että sitä, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan (vaikutusolennaisuus). Tämä arviointi määrittää, mitkä ESRS-standardien aihepiirit ovat pakollisia juuri kyseiselle yritykselle.
Keskeisiä raportoitavia tietoja
Olennaisuusarvioinnin jälkeen raporttiin sisällytetään tyypillisesti tietoja muun muassa kasvihuonekaasupäästöistä, energiankulutuksesta, henkilöstön hyvinvoinnista, tasa-arvosta, toimitusketjun vastuullisuudesta sekä hallituksen kokoonpanosta ja palkitsemisesta. Tiedot on esitettävä vertailukelpoisesti ja niiden on oltava tarkastettavissa.
Taloudellisen raportoinnin ammattilaisena korostamme, että kestävyysraportointi ei ole irrallinen prosessi, vaan se kannattaa integroida osaksi yrityksen normaalia taloudellista raportointia. Näin tiedonkeruu tehostuu ja raportoinnin laatu paranee. HSolutions auttaa yrityksiä rakentamaan juuri tällaisen integroidun raportointimallin, jossa kestävyystieto ja taloustieto kulkevat saumattomasti käsi kädessä.
Mistä kannattaa aloittaa ESG-raportointiin valmistautuminen?
ESG-raportointiin valmistautuminen kannattaa aloittaa olennaisuusarvioinnista ja nykytilan kartoituksesta. Selvitä ensin, koskeeko velvoite yritystäsi ja millä aikataululla, tee sen jälkeen kaksinkertainen olennaisuusarviointi ja tunnista, mitä tietoja sinulla jo on ja mitä puuttuu. Tämä pohjatyö määrittää kaiken muun.
Käytännössä valmistautuminen etenee usein seuraavissa vaiheissa:
- Velvoitteen soveltuvuuden tarkistaminen: Selvitä, kuuluuko yrityksesi raportointivelvoitteen piiriin ja milloin.
- Olennaisuusarviointi: Tunnista, mitkä kestävyysteemat ovat yrityksellesi merkityksellisiä sekä taloudellisesta että vaikutusnäkökulmasta.
- Tiedonkeruun nykytilan arviointi: Kartoita, mitä dataa kerätään jo nyt ja missä on aukkoja.
- Prosessien ja järjestelmien kehittäminen: Rakenna tiedonkeruulle selkeät vastuut ja tukevat työkalut.
- Raportoinnin integrointi taloudelliseen ohjaukseen: Varmista, että kestävyystieto kulkee saumattomasti osana laajempaa raportointikokonaisuutta.
Me HSolutionsilla autamme yrityksiä rakentamaan kestävyysraportoinnin osaksi taloudellista ohjausta, jotta prosessi on tehokas eikä kuormita organisaatiota tarpeettomasti. Oikeat työkalut ja selkeä rakenne tekevät raportointivelvoitteesta hallittavan kokonaisuuden myös niille yrityksille, joille aihe on vielä uusi.
Yksi käytännön neuvo: älä odota, että kaikki on valmista ennen kuin aloitat. Kestävyysraportointi kehittyy iteratiivisesti, ja ensimmäisen raportin ei tarvitse olla täydellinen. Tärkeintä on, että prosessi käynnistyy ja tiedonkeruu alkaa rakentua systemaattisesti. HSolutions on valmis kulkemaan tämän matkan rinnallasi — ota yhteyttä asiantuntijoidemme kanssa ja selvitetään yhdessä, mistä juuri teidän yrityksenne kannattaa lähteä liikkeelle.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.