Euroopan unionin uusi kestävyysraportointidirektiivi tuo merkittäviä muutoksia suomalaisten yritysten raportointivaatimuksiin. Tämä kattava lainsäädäntöuudistus laajentaa vastuullisuusraportoinnin koskemaan huomattavasti aiempaa suurempaa joukkoa yrityksiä. Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) muuttaa perusteellisesti tavan, jolla suomalaiset organisaatiot keräävät ja viestivät tietoa toimintansa ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksista. Direktiivin vaatimukset astuvat voimaan vaiheittain tulevina vuosina, joten yritysten on syytä aloittaa valmistautuminen välittömästi.
Mitä CSRD tarkoittaa suomalaisille yrityksille?
Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD on EU:n sääntelyuudistus, joka mullistaa yritysten vastuullisuusraportoinnin. Direktiivi laajentaa merkittävästi kestävyysraportointivelvoitteiden piiriin kuuluvien yritysten määrää Suomessa ja koko Euroopassa. Uusi vastuullisuusraportointikehys asettaa yritykset aivan uudenlaiseen tilanteeseen, jossa läpinäkyvyys ja mitattava data nousevat keskiöön.
CSRD-direktiivin tavoitteena on parantaa yritysten kestävyyteen liittyvän tiedon laatua, vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Direktiivi korvaa aiemman ei-taloudellisen tiedon raportointia koskeneen NFRD-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) ja laajentaa raportointivaatimukset koskemaan kaikkia suuria yrityksiä sekä pörssilistattuja pk-yrityksiä tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa aiempaa yksityiskohtaisempaa raportointia ympäristö-, sosiaali- ja hallintokysymyksistä standardoidussa muodossa, mikä vaatii merkittäviä muutoksia yritysten tiedonkeruuprosesseihin ja raportointikäytäntöihin.
Mitkä yritykset kuuluvat CSRD:n soveltamisalaan Suomessa?
Suomessa CSRD-direktiivin raportointivelvoitteet koskevat huomattavasti laajempaa joukkoa toimijoita kuin aiempi NFRD-direktiivi. Raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki suuret yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä:
- Yli 250 työntekijää
- Liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa
- Taseen loppusumma yli 20 miljoonaa euroa
Lisäksi velvoitteet koskevat kaikkia listayhtiöitä, pois lukien mikrokokoiset listayhtiöt. Tämä tarkoittaa, että myös monet pienemmät pörssiyhtiöt joutuvat laatimaan CSRD-vaatimusten mukaisia raportteja. Arviolta noin 600-700 suomalaista yritystä tulee direktiivin soveltamisalan piiriin, kun aiemman NFRD-direktiivin piirissä oli vain noin sata yritystä.
Soveltamisalassa on kuitenkin poikkeuksia, kuten tytäryhtiöt, joiden emoyhtiö jo raportoi konsernitasolla. Näissä tapauksissa tytäryhtiöillä ei ole erillistä raportointivelvollisuutta.
Milloin CSRD-raportointi tulee pakolliseksi eri kokoisille yrityksille?
CSRD-direktiivin käyttöönotto tapahtuu vaiheittain, antaen erikokoisille yrityksille eri määrät aikaa valmistautua. Porrastettu aikataulu mahdollistaa hallitun siirtymän uusiin vaatimuksiin:
- 1.1.2024 alkaen: Suuret yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt (PIEs), jotka ovat jo aiemmin raportoineet NFRD-direktiivin mukaisesti ja joilla on yli 500 työntekijää. Nämä yritykset julkaisevat ensimmäiset CSRD-raporttinsa vuonna 2025 koskien tilikautta 2024.
- 1.1.2025 alkaen: Muut suuret yritykset, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet NFRD:n piiriin. Ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2026.
- 1.1.2026 alkaen: Listatut pk-yritykset sekä pienet ja ei-monimutkaiset luottolaitokset ja vakuutusyritykset. Ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2027.
Pk-yrityksille on kuitenkin annettu mahdollisuus lykkätä raportointia vuoteen 2028 asti (koskien tilikautta 2027), mikä antaa pienemmille toimijoille lisäaikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin.
Miten CSRD eroaa aiemmasta NFRD-direktiivistä?
CSRD laajentaa merkittävästi vastuullisuusraportointia verrattuna edeltäjäänsä NFRD:hen. Keskeiset muutokset koskevat soveltamisalaa, raportointistandardeja ja varmentamista:
| Ominaisuus | NFRD | CSRD |
|---|---|---|
| Soveltamisala | Noin 100 suomalaista yritystä | Noin 600-700 suomalaista yritystä |
| Raportointistandardit | Ei yhtenäisiä standardeja | Yhtenäiset ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) |
| Varmentamisvelvoite | Ei pakollista ulkoista varmennusta | Pakollinen ulkoinen varmentaminen |
| Raportoinnin sijainti | Toimintakertomuksessa tai erillisessä raportissa | Toimintakertomuksen osana |
CSRD-direktiivissä raportointivaatimukset ovat huomattavasti yksityiskohtaisempia ja perustuvat ensimmäistä kertaa yhtenäisiin eurooppalaisiin standardeihin. Lisäksi ulkopuolinen varmentaminen tulee pakolliseksi, mikä lisää raportoinnin luotettavuutta mutta samalla kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa.
Mitä tietoja yritysten on raportoitava CSRD:n mukaisesti?
CSRD-direktiivin mukaiset raportointivaatimukset kattavat laajan kirjon kestävyyteen liittyviä teemoja. Kaksoisolennaisuuden periaate on keskeinen uusi elementti: yritysten tulee raportoida sekä siitä, miten kestävyystekijät vaikuttavat niiden liiketoimintaan että miten ne itse vaikuttavat yhteiskuntaan ja ympäristöön.
Raportoitavia tietokokonaisuuksia ovat:
- Ympäristöasiat: ilmastonmuutos, saastuminen, vesi- ja meriresurssit, biodiversiteetti ja kiertotalous
- Sosiaaliset kysymykset: työntekijöiden oikeudet, tasa-arvo, työolot ja ihmisoikeudet koko arvoketjussa
- Hallintokysymykset: liiketoimintaetiikka, korruptionvastainen toiminta, poliittinen vaikuttaminen ja yrityskulttuuri
- Liiketoimintamallien kestävyys: strategia, tavoitteet, johdon rooli ja kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Direktiivi edellyttää myös konkreettisten mittareiden ja tavoitteiden asettamista sekä näihin liittyvää edistymisen seurantaa ja raportointia, mikä tekee raportoinnista aiempaa määrämuotoisempaa ja vertailukelpoisempaa.
Miten yritykset voivat valmistautua CSRD:n tuomiin muutoksiin?
CSRD-direktiivi edellyttää yrityksiltä merkittäviä toimenpiteitä ja resursseja. Proaktiivinen valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt, vaikka ensimmäinen raportointivelvollisuus astuisi voimaan vasta tulevina vuosina:
- Nykytilan analyysi: Kartoittakaa olemassa olevat raportointikäytännöt ja tunnistakaa keskeiset puutteet suhteessa CSRD-vaatimuksiin.
- Tiedonkeruuprosessien kehittäminen: Luokaa järjestelmälliset prosessit kestävyysdatan keräämiseksi läpi organisaation.
- Järjestelmäinvestoinnit: Harkitkaa vastuullisuustiedon hallintaan tarkoitettujen ohjelmistojen ja työkalujen käyttöönottoa.
- Osaamisen kehittäminen: Kouluttakaa henkilöstöä vastuullisuusraportoinnin perusteissa ja CSRD-vaatimuksissa.
- Sidosryhmäyhteistyö: Sitoutukaa vuoropuheluun keskeisten sidosryhmien kanssa olennaisuusanalyysin toteuttamiseksi.
Useimmat yritykset tarvitsevat ulkoista asiantuntija-apua CSRD:n vaatimusten täyttämiseksi. Asiantuntijat, kuten me HSolutionsilla, voivat auttaa datankeräyksen automatisoinnissa, raportointiprosessien suunnittelussa ja raportointi- ja analytiikkaratkaisujen toimittamisessa.
CSRD ja suomalaisten yritysten tulevaisuus: keskeiset toimenpiteet
Vastuullisuusraportoinnin kehitys tarjoaa suomalaisille yrityksille sekä haasteita että mahdollisuuksia. Vaikka CSRD lisää hallinnollista taakkaa, se myös kannustaa rakentamaan kestävämpiä liiketoimintamalleja ja tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yritysten kannattaa keskittyä seuraaviin toimenpiteisiin:
- Vastuullisuuden integroiminen strategiaan ja liiketoimintamalliin
- Datapohjaisten päätöksentekoprosessien kehittäminen
- Automaation hyödyntäminen tiedonkeruussa ja raportoinnissa
- Kestävyysosaamisen kehittäminen koko organisaatiossa
Tarjoamme HSolutionsilla asiantuntijapalveluita, jotka auttavat yrityksiä vastaamaan CSRD-direktiivin vaatimuksiin tehokkaasti. Datapohjainen lähestymistapamme, analytiikkaosaamisemme ja kokenut asiantuntijatiimimme auttavat rakentamaan kestävän raportointiprosessin, joka tukee myös liiketoiminnan kehittämistä. Autamme varmistamaan, että CSRD-vaatimusten täyttäminen tuo aitoa lisäarvoa yrityksenne toimintaan ja sidosryhmäsuhteisiin.