EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) tuo merkittäviä vastuullisuusraportointivelvoitteita suomalaisille yrityksille. Tämä direktiivi laajentaa huomattavasti raportointivelvollisten yritysten joukkoa Suomessa ja asettaa aiempaa yksityiskohtaisemmat vaatimukset vastuullisuustietojen julkaisemiselle. Direktiivin tavoitteena on lisätä yritysten läpinäkyvyyttä kestävyysasioissa ja varmistaa vertailukelpoisen tiedon saatavuus sijoittajille ja muille sidosryhmille. Tarkastelemme seuraavaksi, ketkä ovat velvoitettuja raportoimaan, milloin velvoitteet astuvat voimaan ja mitä niiden täyttäminen käytännössä edellyttää.
Mitkä yritykset kuuluvat CSRD:n piiriin Suomessa?
Suomalaisista yrityksistä kestävyysraportointivelvoitteen piiriin kuuluvat direktiivin mukaan kaikki suuret yritykset sekä pörssiyhtiöt tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Suuri yritys määritellään sellaiseksi, joka täyttää vähintään kaksi seuraavista kolmesta kriteeristä:
- Taseen loppusumma ylittää 20 miljoonaa euroa
- Liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa
- Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana on yli 250
Lisäksi direktiivi koskee pörssiyhtiöitä, lukuun ottamatta mikropörssiyhtiöitä (alle 10 työntekijää ja liikevaihto tai tase alle 2 miljoonaa euroa). Raportointivelvollisuus ulottuu myös kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto EU:ssa ylittää 150 miljoonaa euroa ja joilla on EU:ssa joko tytäryhtiö tai sivuliike, jonka liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.
Kokonaisuudessaan Suomessa arvioidaan olevan noin 1000-1200 yritystä, jotka ovat velvoitettuja raportoimaan CSRD:n mukaisesti, kun aiemman NFRD-direktiivin piirissä oli vain noin 100 yritystä.
Milloin CSRD-raportointi on pakollista suomalaisille yrityksille?
Kestävyysraportointi otetaan käyttöön Suomessa vaiheittain, ja velvoitteiden alkamisajankohta riippuu yrityksen koosta ja luokittelusta. Ensimmäisessä vaiheessa raportointivelvollisuus koskee suuria pörssiyhtiöitä (yli 500 työntekijää), jotka ovat jo NFRD-direktiivin piirissä. Näiden yritysten on raportoitava tilikaudelta 2024, mikä tarkoittaa että ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2025.
Muiden suurten yritysten osalta raportointivelvollisuus alkaa tilikaudelta 2025, jolloin raportit julkaistaan vuonna 2026. Listatut pk-yritykset (lukuun ottamatta mikroyrityksiä) aloittavat raportoinnin tilikaudelta 2026, ja raportit julkaistaan vuonna 2027. Pk-yritykset voivat kuitenkin halutessaan siirtää raportointia kahdella vuodella eteenpäin eli tilikaudelle 2028.
Kolmansien maiden yritysten tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden osalta raportointivelvollisuus alkaa tilikaudelta 2028, jolloin ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2029. On tärkeää huomioida, että monet yritykset saattavat joutua keräämään tietoa jo ennen varsinaisen raportointivelvollisuuden alkamista vertailutietojen esittämistä varten.
Miten yritys voi määrittää, kuuluuko se CSRD:n piiriin?
Yrityksen tulee ensimmäiseksi tarkistaa, täyttyvätkö edellä mainitut kokoon liittyvät raja-arvot kahtena peräkkäisenä tilikautena. Suomalaiset yritykset voivat helposti tarkistaa tilinpäätöstietojensa perusteella taseen loppusumman ja liikevaihdon. Henkilöstön määrä lasketaan vuoden keskiarvona, ja siinä huomioidaan sekä koko- että osa-aikaiset työntekijät.
Jos yritys kuuluu konserniin, on tärkeää selvittää, sovelletaanko kriteereitä yksittäiseen yritykseen vai koko konserniin. Pääsääntöisesti CSRD-direktiivi edellyttää konsernitason raportointia, mutta yksittäisen tytäryhtiön raportointivelvollisuus voi riippua konsernin rakenteesta ja emoyhtiön sijainnista.
Epäselvissä tilanteissa suosittelemme konsultoimaan asiantuntijoita, jotka voivat auttaa määrittämään yrityksen aseman CSRD-direktiivin suhteen. Myös lakisääteinen tilintarkastaja voi auttaa arvioimaan yrityksen raportointivelvollisuutta.
Mitä CSRD-raportointi edellyttää suomalaisilta yrityksiltä?
CSRD-raportointi edellyttää yrityksiltä huomattavasti laajempaa vastuullisuustietojen julkaisemista kuin aiemmin. Raportoitaviin tietoihin kuuluvat ympäristöasiat, sosiaaliset kysymykset ja hyvä hallintotapa (ESG-asiat).
Ympäristöasioiden osalta yritysten on raportoitava muun muassa kasvihuonekaasupäästöistä (Scope 1, 2 ja 3), energian kulutuksesta, luonnon monimuotoisuudesta ja kiertotaloudesta. Sosiaalisten asioiden raportointi kattaa työntekijöiden oikeudet, työturvallisuuden, monimuotoisuuden ja ihmisoikeuskysymykset. Hallinnon osalta yrityksen on raportoitava esimerkiksi johdon palkitsemisesta, korruption vastaisista toimista ja sisäisestä valvonnasta.
Tietojen raportoinnissa on noudatettava European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardeja, jotka Euroopan komissio on hyväksynyt. Lisäksi raportit on varmennettava ulkopuolisen tahon toimesta, aluksi rajoitetulla varmuudella ja myöhemmin kohtuullisella varmuudella.
Mitä tapahtuu, jos yritys ei noudata CSRD-raportointivelvoitteita?
Raportointivelvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata hallinnollisia sanktioita, joiden tarkka muoto määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaan. Suomessa seuraamukset voivat sisältää esimerkiksi hallinnollisia sakkoja tai muita viranomaisten määräämiä toimenpiteitä.
Taloudellisten seuraamusten lisäksi raportointivelvollisuuden laiminlyönnillä voi olla merkittäviä vaikutuksia yrityksen maineelle ja liiketoimintamahdollisuuksille. Sijoittajat, asiakkaat ja yhteistyökumppanit kiinnittävät yhä enemmän huomiota yritysten vastuullisuustietoihin, ja puutteellinen raportointi voi heikentää sidosryhmien luottamusta.
Lisäksi rahoituksen saatavuus voi heikentyä, sillä rahoituslaitokset ja sijoittajat edellyttävät yhä useammin kattavia ESG-tietoja sijoituspäätöstensä tueksi. On myös huomioitava, että monissa hankinta- ja toimitusketjuissa vastuullisuustietojen raportointi on muodostumassa edellytykseksi yhteistyölle.
CSRD-raportoinnin hyödyt suomalaisille yrityksille
Vaikka CSRD-raportointi vaatii yrityksiltä merkittäviä investointeja ja resursseja, se tarjoaa myös huomattavia hyötyjä. Kattava vastuullisuusraportointi auttaa yrityksiä tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia, tehostamaan toimintaansa ja parantamaan päätöksentekoa.
Standardoitu raportointi mahdollistaa myös paremman vertailtavuuden kilpailijoihin nähden ja voi auttaa yritystä erottautumaan markkinoilla. Vastuullisuusdatan kerääminen ja analysointi edistää innovaatioita ja voi johtaa uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseen.
Monille suomalaisille yrityksille CSRD-raportointi voi toimia myös kilpailuetuna, erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Läpinäkyvä ja kattava raportointi vahvistaa sijoittajien ja asiakkaiden luottamusta sekä parantaa yrityksen mainetta vastuullisena toimijana.
Me HSolutionsilla tarjoamme asiakkaillemme tukea CSRD-raportointivelvoitteiden täyttämisessä. Data-alustamme ja analytiikkaratkaisumme auttavat kokoamaan tarvittavat tiedot hajallaan olevista järjestelmistä ja muokkaamaan ne raportointivaatimusten mukaiseen muotoon. Asiantuntijamme auttavat myös tunnistamaan tietoaukkoja ja kehittämään prosesseja, joilla kestävyystietojen keräämisestä saadaan jatkuvaa ja tehokasta.
Varautuminen CSRD-raportointiin – aloita ajoissa
Kestävyysraportoinnin vaatimukset ovat merkittävä muutos monille suomalaisille yrityksille. Vaatimusten täyttäminen edellyttää huolellista valmistautumista, prosessien kehittämistä ja mahdollisesti uusien järjestelmien käyttöönottoa. Proaktiivinen lähestymistapa tarjoaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää raportointia strategisena työkaluna ja kilpailuetuna.
Vaikka raportointivelvoitteet astuvat voimaan vaiheittain, on suositeltavaa aloittaa valmistautuminen hyvissä ajoin. Näin yritykselle jää aikaa kehittää tarvittavat prosessit, kouluttaa henkilöstöä ja varmistaa, että tietojen kerääminen on tehokasta ja tarkkaa.
Vastuullisuusraportointi ei ole vain lakisääteinen velvoite, vaan myös mahdollisuus kehittää liiketoimintaa kestävämmäksi. Oikein toteutettuna se auttaa yrityksiä parantamaan sekä taloudellista suorituskykyään että positiivista vaikutustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön.