Vastuullisuusraportointi muuttuu merkittävästi Euroopassa kestävyysraportointidirektiivin myötä, ja monet suomalaiset yritykset pohtivat, koskevatko uudet vaatimukset myös heitä. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat epävarmoja siitä, joutuvatko ne noudattamaan uusia raportointivaatimuksia. Tässä kattavassa katsauksessa selvitämme, mitkä pk-yritykset kuuluvat direktiivin piiriin ja milloin niiden on aloitettava vastuullisuusraportointi uusien sääntöjen mukaan.
Onko pk-yritysten pakko noudattaa CSRD-direktiiviä?
Kaikki pk-yritykset eivät automaattisesti kuulu CSRD-direktiivin soveltamisalaan. Direktiivi koskee ensisijaisesti pörssinoteerattuja pk-yrityksiä, joiden arvopaperit ovat kaupankäynnin kohteena säännellyillä markkinoilla. Muut pk-yritykset jäävät pääsääntöisesti direktiivin ulkopuolelle, mutta voivat raportoida vapaaehtoisesti.
Direktiivin soveltamisraja perustuu kolmeen kriteeriin: taseen loppusummaan (yli 20 miljoonaa euroa), liikevaihtoon (yli 40 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärään (yli 250 henkilöä). Yritys kuuluu direktiivin piiriin, jos vähintään kaksi näistä raja-arvoista ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena.
Myös suurten yritysten arvoketjuissa toimivilla pk-yrityksillä saattaa olla epäsuoria raportointivelvoitteita, sillä suuryritykset tarvitsevat tietoja myös toimitusketjustaan raportointia varten. Tämä luo käytännön painetta myös pienemmille yrityksille kerätä vastuullisuustietoa.
Mikä on CSRD-direktiivi ja miten se eroaa aiemmasta NFRD-direktiivistä?
CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on Euroopan unionin direktiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan kattavasti vastuullisuustiedoistaan. Sen päätavoitteena on parantaa yritysten vastuullisuustietojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta sekä edistää vihreää siirtymää.
Aiempi NFRD-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) kattoi vain suurimmat, yli 500 työntekijän yritykset. CSRD laajentaa raportointivelvollisuuden koskemaan huomattavasti suurempaa yritysjoukkoa, mukaan lukien tietyt pk-yritykset. Uusi direktiivi asettaa myös huomattavasti yksityiskohtaisemmat vaatimukset raportoinnille.
CSRD edellyttää yrityksiltä standardoitua raportointia ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti, kun taas NFRD antoi yrityksille enemmän vapautta raportoinnin toteuttamiseen. Myös ulkoinen varmennus tulee pakolliseksi CSRD:n myötä, mitä NFRD ei edellyttänyt.
Milloin pk-yritysten pitää alkaa noudattaa CSRD-direktiiviä?
CSRD-direktiiviä implementoidaan vaiheittain, ja pk-yrityksille on annettu pidempi siirtymäaika. Pörssinoteeratuille pk-yrityksille raportointivelvoite alkaa vuonna 2026, jolloin raportoidaan vuoden 2025 tiedot. Näillä yrityksillä on myös mahdollisuus lykkätä raportointia kahdella vuodella eli vuoteen 2028 asti, jolloin raportointi koskisi vuoden 2027 tietoja.
Muita pk-yrityksiä direktiivi ei lähtökohtaisesti koske pakollisena, mutta niiden on syytä valmistautua mahdollisiin tietopyyntöihin suuremmilta asiakkailta. Vapaaehtoisesti raportoiville pk-yrityksille on luotu kevennetyt ESRS-standardit.
Raportointitavan valinnassa kannattaa huomioida toimiala ja asiakaskunnan vaatimukset. Esimerkiksi ympäristövaikutusten kannalta merkittävillä toimialoilla toimivien pk-yritysten on syytä valmistautua raportointiin aikaisemmin.
Mitä tietoja pk-yritysten tulee raportoida CSRD:n mukaan?
CSRD-direktiivin mukaan raportoivien pk-yritysten tulee kattaa ESG-teemat eli ympäristö (Environmental), sosiaaliset vaikutukset (Social) ja hyvä hallintotapa (Governance). Ympäristövastuu sisältää mm. kasvihuonekaasupäästöt, energiankäytön ja biodiversiteettivaikutukset. Sosiaaliseen vastuuseen kuuluvat työntekijöiden oikeudet, monimuotoisuus ja ihmisoikeuskysymykset.
Yrityksen on myös raportoitava kaksoisolennaisuusperiaatteen mukaisesti: sekä yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön että ilmastoriskien vaikutukset yritykseen. Tämä edellyttää perusteellista olennaisuusarviota.
Pörssinoteeratuille pk-yrityksille on kehitetty kevennetyt raportointivaatimukset verrattuna suuryrityksiin. Raportit on annettava digitaalisessa muodossa ja niiden tulee olla koneluettavia. Raportoinnin on myös oltava integroitua, eli vastuullisuustiedot tulee julkaista osana hallituksen toimintakertomusta.
Miten pk-yritys voi valmistautua CSRD-direktiivin noudattamiseen?
Valmistautuminen CSRD-direktiiviin kannattaa aloittaa nykytila-analyysilla. Kartoita, mitä vastuullisuustietoa yrityksesi jo kerää ja mitä tietoja puuttuu. Selvitä, mitkä vastuullisuusasiat ovat olennaisia juuri teidän liiketoiminnallenne ja arvoketjullenne.
Vastuullisuusstrategian luominen on tärkeä askel. Aseta selkeät tavoitteet ja mittarit, jotka ovat linjassa liiketoimintastrategian kanssa. Varmista johdon sitoutuminen, sillä CSRD edellyttää johdon vahvistamaa raportointia.
Tiedonkeruujärjestelmien rakentaminen kannattaa aloittaa ajoissa. Monissa pk-yrityksissä ei ole valmiina järjestelmiä, jotka keräisivät kattavasti esimerkiksi ympäristödataa. Datan keräämiseen ja analysointiin tarvitaan usein myös uutta osaamista.
Osaamisvajetta voi paikata kouluttamalla henkilöstöä tai hankkimalla ulkopuolista asiantuntija-apua. HSolutionsin kaltaiset kumppanit voivat auttaa rakentamaan raportoinnin vaatimia tiedonkeruuprosesseja ja järjestelmiä.
Mitä seurauksia CSRD:n noudattamatta jättämisestä voi olla?
CSRD-direktiivin noudattamatta jättämisestä voi seurata viranomaissanktioita, joiden tarkka muoto ja ankaruus määritellään kansallisessa lainsäädännössä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.
Taloudellisten sanktioiden lisäksi noudattamatta jättämisellä voi olla merkittäviä liiketoimintavaikutuksia. Rahoituksen saatavuus voi heikentyä, kun pankit ja sijoittajat edellyttävät yhä enemmän vastuullisuustietoja rahoituspäätöstensä tueksi. Erityisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ohjaa pääomavirtoja kestäviin kohteisiin.
Suuryritykset arvioivat alihankkijoidensa vastuullisuutta entistä tarkemmin, joten raportoinnin laiminlyönti voi johtaa menetettyihin kauppoihin. Myös kuluttajien kasvavat odotukset yritysten läpinäkyvyydestä voivat vaikuttaa yrityksen maineeseen ja kilpailukykyyn markkinoilla.
CSRD ja pk-yritykset – Toimintasuunnitelma 2024 eteenpäin
Vuosi 2024 on kriittinen valmistautumisen kannalta erityisesti pörssinoteeratuille pk-yrityksille. Olennaisuusanalyysin tekeminen on ensimmäinen askel, joka auttaa kohdistamaan resurssit oikein. Tämän jälkeen on tärkeää laatia vastuullisuuden tiekartta ja aloittaa järjestelmällinen tiedonkeruu.
Käännä raportointivelvoite mahdollisuudeksi tunnistamalla liiketoimintahyödyt: parempi riskienhallinta, kustannussäästöt resurssi- ja energiatehokkuuden kautta sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Oikein toteutettuna vastuullisuustyö voi tuoda merkittävää kilpailuetua.
Me HSolutionsilla tarjoamme kokonaisvaltaista tukea CSRD-raportointiin valmistautumisessa. Autamme rakentamaan tehokkaat tiedonkeruun prosessit, integroimaan vastuullisuustiedot osaksi yrityksenne järjestelmiä ja hyödyntämään dataa liiketoimintapäätöksissä. Smart Data & Analytics -palvelumme auttaa CSRD-raportointiin tarvittavan datan keräämisessä, analysoinnissa ja raportoinnissa.
Vastuullisuusraportointi on tulevaisuudessa yhä keskeisempi osa yritysten toimintaa, ja siihen kannattaa valmistautua ajoissa – olipa kyseessä sitten pakollinen velvoite tai strateginen valinta.