IFRS 18 on uusi kansainvälinen tilinpäätösstandardi, joka korvaa nykyisen IAS 1 -standardin ja uudistaa perusteellisesti sen, miten yritykset esittävät tuloslaskelmansa. Standardi tuo mukanaan selkeämmän rakenteen tuottojen ja kulujen luokitteluun sekä uudet vaatimukset johdon käyttämien tunnuslukujen raportointiin. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeisimmät muutokset ja sen, mitä ne tarkoittavat käytännössä.
Mitä IFRS 18 korvaa ja miksi standardi uusittiin?
IFRS 18 korvaa IAS 1 -standardin, joka on ohjannut tilinpäätösten esittämistä vuosikymmenten ajan. Uudistuksen taustalla on pitkään jatkunut huoli siitä, että nykyinen standardi jättää yrityksille liikaa vapauksia tuloslaskelman rakenteessa, mikä on heikentänyt tilinpäätösten vertailukelpoisuutta eri yhtiöiden välillä. IASB käynnisti uudistustyön vastatakseen sijoittajien ja analyytikkojen tarpeisiin saada selkeämpää ja yhtenäisempää taloudellista tietoa.
IAS 1:n aikakaudella yritykset saattoivat esittää tuloslaskelmansa varsin eri tavoin. Tulos ennen korkoja ja veroja, käyttökate tai liiketulos saatettiin laskea ja nimetä eri tavoin, eikä standardissa ollut selkeää velvoitetta yhtenäistää näitä käsitteitä. Tämä teki vertailusta hankalaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla toimiville sijoittajille.
IFRS 18 vastaa tähän haasteeseen määrittelemällä selkeät kategoriat tuotoille ja kuluille sekä asettamalla velvoitteet tiettyjen välisummien esittämiselle. Uudistus ei muuta sitä, mitä kirjataan, vaan sitä, miten ja missä järjestyksessä tieto esitetään. Tämä on merkittävä periaatteellinen muutos taloudellisessa raportoinnissa.
Miten IFRS 18 muuttaa tuloslaskelman rakennetta?
IFRS 18 edellyttää, että tuloslaskelma jaetaan viiteen selkeästi määriteltyyn kategoriaan: liiketoiminta, investoinnit, rahoitus, tuloverot ja lopetetut toiminnot. Tämä rakenne korvaa aiemman vapaamuotoisemman esitystavan ja velvoittaa yritykset esittämään kaksi uutta pakollista välisummaa: liikevoiton sekä tuloksen ennen rahoituseriä ja veroja.
Viisi kategoriaa käytännössä
Liiketoimintakategoria kattaa yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät tuotot ja kulut, kuten myynnin ja toiminnalliset kustannukset. Investointikategoria sisältää tuotot ja kulut, jotka liittyvät varoihin, joita pidetään sijoitustarkoituksessa eikä liiketoiminnan pyörittämiseen. Rahoituskategoriaan kuuluvat puolestaan velkarahoitukseen liittyvät erät, kuten korkomenot.
Jako voi kuulostaa tekniseltä, mutta käytännössä se tarkoittaa, että monien yritysten on arvioitava uudelleen, mihin kategoriaan kukin tuotto- ja kuluerä kuuluu. Erityisesti sijoitustoimintaa harjoittavilla yhtiöillä tai yrityksillä, joilla on merkittäviä rahoitusjärjestelyjä, muutos voi olla huomattava.
Pakolliset välisummat
Uudet pakolliset välisummat ovat keskeinen osa IFRS 18:n tuomaa muutosta. Liikevoitto on nyt standardissa selkeästi määritelty käsite, eikä yritys voi enää vapaasti nimetä tai laskea sitä haluamallaan tavalla. Tämä parantaa merkittävästi tilinpäätösraportoinnin vertailukelpoisuutta eri toimialojen ja yritysten välillä.
Mitä ovat johdon määrittelemät tunnusluvut IFRS 18:ssa?
Johdon määrittelemät tunnusluvut, englanniksi Management Performance Measures eli MPM, ovat IFRS 18:n myötä virallisesti standardoitu käsite. Ne tarkoittavat sellaisia taloudellisia mittareita, joita yrityksen johto käyttää sisäisesti suorituskyvyn arviointiin ja jotka esitetään myös ulkoisessa viestinnässä, mutta joita IFRS-standardit eivät suoraan määrittele.
Tyypillisiä esimerkkejä MPM-mittareista ovat käyttökate (EBITDA), oikaistu liiketulos tai vapaa kassavirta. Yritykset ovat pitkään käyttäneet näitä mittareita sijoittajaviestinnässään, mutta niiden laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavasti yhtiöstä toiseen.
IFRS 18 tuo näihin mittareihin uusia läpinäkyvyysvaatimuksia. Yrityksen on jatkossa esitettävä tilinpäätöksen liitetiedoissa selkeä täsmäytys MPM-mittarin ja lähimmän IFRS-standardin mukaisen välisumman välillä. Lisäksi on kerrottava, miksi kyseinen mittari antaa hyödyllistä tietoa yrityksen taloudellisesta suorituskyvystä.
Tämä on merkittävä muutos erityisesti yrityksille, jotka ovat tottuneet esittämään oikaistuja lukuja ilman yksityiskohtaisia selityksiä. Uudet vaatimukset lisäävät raportointityötä, mutta parantavat samalla sijoittajien mahdollisuuksia arvioida yritysten todellista suorituskykyä.
Milloin IFRS 18 tulee voimaan ja ketä se koskee?
IFRS 18 tulee pakollisesti voimaan tilikausille, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen. Standardi koskee kaikkia yrityksiä, jotka laativat tilinpäätöksensä IFRS-standardien mukaisesti. Suomessa tämä tarkoittaa käytännössä, että pörssilistatuilla yhtiöillä on velvoite soveltaa uutta standardia.
Vaikka siirtymäpäivä on vuoden 2027 alussa, muutos on ajankohtainen jo nyt vuonna 2026. Syynä on se, että IFRS 18 edellyttää vertailutietojen esittämistä uuden standardin mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoden 2026 tilinpäätöstiedot on kerättävä ja luokiteltava jo uuden rakenteen mukaisesti, jotta ne voidaan esittää vertailuvuotena 2027 julkaistavissa tilinpäätöksissä.
Vapaaehtoinen varhainen soveltaminen on sallittua, ja jotkut yritykset saattavat valita sen, erityisesti jos haluavat viestiä sijoittajille avoimuudesta ja valmiudesta. Varhainen siirtyminen antaa myös enemmän aikaa testata uusia raportointiprosesseja ennen pakollista käyttöönottoa.
Vaikka standardi ei suoraan koske listaamattomia yrityksiä, monet niistä seuraavat IFRS-käytäntöjä vapaaehtoisesti tai ovat osana konsernia, joka raportoi IFRS:n mukaan. Tällöin muutos koskee myös niitä välillisesti.
Miten yritykset voivat valmistautua IFRS 18 -siirtymään?
Valmistautuminen IFRS 18 -siirtymään kannattaa aloittaa heti, sillä muutos edellyttää sekä prosessien että järjestelmien arviointia. Keskeistä on tunnistaa, miten nykyinen tuloslaskelmarakenne vastaa uuden standardin kategorioita, mitkä tunnusluvut luokitellaan MPM-mittareiksi ja miten vertailutiedot kerätään jo vuodelta 2026.
Käytännön toimenpiteet siirtymään
Hyvä lähtökohta on tehdä nykytila-analyysi: käykää läpi, miten tuloslaskelmanne erät tällä hetkellä luokitellaan ja miten ne asettuvat IFRS 18:n viiden kategorian rakenteeseen. Tämä paljastaa usein yllättäviäkin kohtia, joissa nykyinen kirjaamiskäytäntö ei suoraan sovi uuteen malliin.
Seuraava askel on tunnistaa kaikki johdon käyttämät tunnusluvut ja arvioida, täyttävätkö ne MPM-määritelmän. Jos ne täyttävät, on suunniteltava, miten täsmäytys IFRS-välisummaan esitetään liitetiedoissa. Tämä vaatii usein tiivistä yhteistyötä talousosaston, johdon ja viestinnän välillä.
Järjestelmät ja raportoinnin automatisointi
Teknisestä näkökulmasta siirtymä voi edellyttää muutoksia raportointijärjestelmiin. Uusi tuloslaskelmarakenne ja MPM-raportointi tarvitsevat tietopohjan, josta data saadaan oikealla tavalla luokiteltuna. Tähän kannattaa varautua ajoissa, sillä järjestelmämuutokset vievät aikaa.
CCH® Tagetik tukee IFRS 18 -siirtymää kattavasti aina datan kohdistamisesta ja uuden tuloslaskelmarakenteen rakentamisesta MPM-mittareiden hallintaan ja liitetietoraportointiin. Meillä HSolutionsissa on asiantunteva tiimimme kokemusta juuri tällaisista siirtymäprojekteista, ja autamme asiakkaitamme varmistamaan, että sekä prosessit että järjestelmät ovat valmiina ennen pakollista käyttöönottoa.
Käytännön vinkkinä: älkää jättäkö siirtymää viime hetkeen. Vuoden 2026 vertailutiedot on kerättävä uuden rakenteen mukaisesti jo tänä vuonna, joten konkreettiset toimenpiteet on aloitettava nyt. Jos haluatte kartoittaa, mitä IFRS 18 tarkoittaa juuri teidän organisaatiollenne, ottakaa yhteyttä meihin, niin käydään tilanne yhdessä läpi.